*

Jorma Melleri

Sipilän ja Sukselaisen ottopojat

  • Sipilän ja Sukselaisen ottopojat

On koettu harvinaisia hetkiä Suomen poliittisessa historiassa. Jussi Halla-ahon valinta perussuomalaisten puheenjohtajaksi hajotti puolueen parissa päivässä. Isosta eduskuntaryhmästä irtautui kaksi kolmasosaa omaksi ryhmäkseen ja viisi ministeriä jatkaa Sipilän hallituksessa.

Ei kuitenkaan mitään uutta auringon alla. Kun Väinö Tanner valittiin 60 vuotta sitten vuonna 1957 demarien puheenjohtajaksi, puolue hajosi. Viisi sosiaalidemokraattien edustajaa meni mukaan Sukselaisen hallitukseen vastoin puolueensa kantaa. Alettiin puhua Sukselaisen ottopoikahallituksesta.

Ihan identtisiä tilanteet eivät tietenkään ole. Demarien oppositio meni Sukselaisen hallitukseen neuvottelujen kautta sen jälkeen kun RKP:n ministerit olivat jättäneet hallituksen. Nyt sen sijaan Soini ja kumppanit ovat jo valmiiksi hallituksessa.

Sukselaisen hallitukselle tukensa antaneet demarikansanedustajat erotettin SDP:n eduskuntaryhmästä, mutta ei puolueesta. SDP:llä oli käytännössä kaksi eduskuntaryhmää. TPSL perustettiin virallisesti vasta toukokuussa 1959 ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Emil Skog, jonka nimen mukaan puolueen jäseniä kutsuttiin skogilaisiksi.

Nyt soinilaiset perussuomalaiset erosivat vanhasta ryhmästään ja perustivat oma-aloitteisesti uuden. Jussi Halla-aho totesi heti, että Uusi vaihtoehto -ryhmään liittyneet ovat käytännössä eronneet myös puolueesta.

Mielenkiintoisia yhtymäkohtia entisten ja nykyisten ottopoikien välillä löytyy esimerkiksi tasavallan presidentin roolista. Nythän monet ovat väittäneet, että presidentti Niinistön puheet sinetöivät lopullisesti perussuomalaisten ulosheiton Sipilän hallituksesta. Pääministeripuolue oli sama 1957 ja nyt, vain nimi on vaihtunut maalaisliitosta keskustaan.

Väinö Tannerin johtama SDP syytti puolueen vuosikirjassa 1957 sekä maalaisliittoa että presidentti Kekkosta: "Osoittautui, että maalaisliitto oli ottanut tehtäväkseen hajaannuksen aikaansaamisen sosiaalidemokraattisessa puolueessa ja että sillä oli näille pyrkimyksilleen myös tasavallan presidentin tuki."

Emil Skog kirjoittaa kuitenkin muistelmissaan (Veljet vastakkain, WSOY 1974), että demarien oppositio itse suunnitteli operaation. "Ottopoika-sana ei ollut oikea. Ei meiltä ketään valtioneuvostoon otettu. Meidän ryhmämme oli operaation suunnitellut ja maalaisliitto oli ikään kuin avustaja, joka olosuhteiden pakosta oli vedetty mukaan."

Ehkä joku asianosainen kertoo jossain vaiheessa, millaisia kummisetiä Soinin ja kumppaneiden radikaalille ratkaisulle oli.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Petteri Hiienkoski

#1. Yhtymäkohtia löytyy toisiaan 45 vuoden takaa.

"Poikkeuslaista liittovaltiokehitykseen eli: miksi eduskuntaryhmät hajoavat"
http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Muistan hyvin, että TPSL:ää kutsuttiin yleisesti "skogilaisiksi" vielä vaalikaudella 1966–70, vaikka Skog itse oli palannut SDP:hen jo vuonna 1964.

Noihin aikoihin verraten nykypolitiikka on kuivaa ja selväpiirteistä :)

Käyttäjän jormamelleri kuva
Jorma Melleri

Ja kun Aarre Simonen oli TPSL:n puheenjohtaja, puolueen kannattajat olivat simoslaisia.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Vuosien 1974–79 brittiparlamentin hurja tarina:

https://www.theguardian.com/commentisfree/2017/jun...?

Opiskelin juuri tuolloin, Tampereella. Jännää aikaa monin tavoin. En nyt tiedä, minkä osan siitä haluaisin takaisin, mutta ainakin Työväenpuolueen Britannian johtoon...

Toimituksen poiminnat