*

Jorma Melleri

Pormestari Vapaavuoren kuningasidea

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on keksinyt kuningasidean, jonka mukaan nyt on vallalla maailmanlaajuinen kaupungistumisen megatrendi. Tätä keksintöään hän toistaa haastattelusta toiseen. Hänen mielestään Suomessa tätä megatrendiä ei ole ymmärretty lainkaan.

Ymmärtämättömien kärkijoukossa on Suomen hallitus, johon Vapaavuoren oma puolue kokoomuskin kuuluu. Hänen mielestään Suomi kulkee vastakkaiseen suuntaan kuin muu maailma. Mutta onneksi meillä on yksi mies, joka tietää, minne maailma on menossa.

Kun olen sekä maalainen että kaupunkilainen ja lisäksi historian harrastaja, rupesin epäilemään, ettei Jan Vapaavuori ehkä olekaan itse keksinyt tätä kaupungistumisen megatrendiä, vaikka hän sitä tarjoileekin ikään kuin uutena asiana.

Suomessa, Ruotsin itäisessä osassa, oli 1400-luvun alussa kuusi kaupunkia: Turku, Viipuri, Ulvila, Rauma, Porvoo ja Naantali. Megatrendiksi kaupungistuminen alkoi tulla 1600-luvulla, jolloin Ruotsi-Suomeen perustettiin noin 50 uutta kaupunkia.

Helsinki on kasvanut vuodesta toiseen. Siinä ei ole mitään uutta megatrendiä. Helsingin väkiluku ylitti 100 000 asukkaan rajan vuonna 1907. Kymmenen vuoden päästä helsinkiläisiä oli jo 160 000. Kaupunki kasvoi silmissä ja sen aisti niin silmillä, korvilla kuin nenällä.

Mikään onnela Helsinki ei ollut sata vuotta sittenkään. Julkisessa keskustelussa kiinnitettiin huomiota erityisesti asuntokurjuuteen, johon päättäjät lupasivat tarttua lujin ottein. Tuttua puhetta tänäkin päivänä.

Synkin asuntotilanne oli Kalliossa, jossa yhdessä huoneessa asui keskimäärin neljä ihmistä. Huoneet olivat ummehtuneita, seinien tapetit usein homeisia ja likaisia. Tuberkuloosi ja muut sairaudet kiusasivat ahtaissa oloissa.

Ei pidä lietsoa kaupunkeja ja maaseutua vastakkain. Pormestarien hevostelusta voi syntyä uhkaavia tilanteita, kuten Lontoon varoittava esimerkki osoittaa.

Tähtitieteilijä Esko Valtaoja kertoo uudessa kirjassaan, miten suurkaupunki Lontoo ajautui vakavaan kriisiin 1800-luvun lopulla. Kyseessä oli suuri hevonpaskakriisi.

Oltiin sitä mieltä, että kaupungistumisen rajat oli saavutettu, kun Lontoossa yli 50 000 hevosta kuljetti ihmisiä ja tavaroita. Yksi hevonen tuotti päivässä toistakymmentä kiloa ”sitä ihteään ja vielä viisitoista litraa pissaa päälle”.

The Times -lehti oli sitä mieltä, että kaupungit keikkuivat kuilun partaalla: ”Viidenkymmenen vuoden kuluttua Lontoon jokaista katua peittää yhdeksän jalan lantakerros.”

Ongelmaa pohdittiin ankarasti maailman ensimmäisessä kaupunkisuunnittelukokouksessa 1898, mutta ratkaisua ei löydetty. Myöhemmin paskakriisistä selvittiin, mutta perusongelma puhuttaa yhä: missä menevät kaupungistumisen rajat.

Jotain on sentään muuttunut. Nyt kaupunkilaiset ostavat hevonpaskaa kaupoista suurella rahalla puutarhojensa virkistykseksi.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Kyllähän tuo kuningasidea on kierrätetty yhtä lailla kuten Vapaavuoren näkemys päättäjien vastuunkannosta (eli ei sitä vastuuta tarvitse kantaa).
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005429770.html
https://mesenaatti.me/campaign/?id=679#single/view

Valtaojalta on tainnut jäädä huomaamatta ensimmäinen samasta asiasta johtunut kriisi, jota ruvettiin panemaan järjestykseen ongelman kirjaimellisesti noustua kansanedustajien sieraimiin.
https://www.theguardian.com/cities/2016/apr/04/sto...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Vapaavuoren jos kenen pitäisi tuntea iskulause ”Vastakkainasettelun aika on ohi”.

Elinvoiman lisäystä tarvitaan pääkaupungin sijasta huomattavasti kipeämmin maakuntakeskuksiin ja suoraan maaseudun elinkeinoihin. Maakuntahallintoa siihen ei välttämättä tarvita. On kaikkien etu pitää koko Suomi mahdollisimman tasapainoisena ja elinvoimaisena.

Pormestarin hehkuttama urbanisaation megatrendi on monessa mielessä selvä turvallisuusuhka.
Mellerin tekstissä on vahvaa asiaa ja argumenttia yltiöurbaanien unelmien alasampumiseksi.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Olin jossain vaiheessa Vapaavuoren fani (ministerivaiheessa/pj-ehdokkaana), mutta pääsin siitäkin tunteesta eroon. Valtava "moskeija-äänisaalis" nousi ilmeisesti päähän.

Jaakko Paasonen

Aivan sama täällä. ;-) Vapaavuori on unohtanut kaikki lupauksensa suurmoskeijaan liittyen.
Tuli pormestarin titteli, pääministeritason palkka+edut
ja mahd.erobonukset tottakai miljoona€luokkaa..ainoana vaatimuksena,,että menettää muistinsa,perinteiseen kokoomustyyliin.
Niinpä niin.
Minkähänlaisen hillotolpan ovat suunnitelleet,Petteri Orpolle?
Luultavast paremmaksi panevat,
eli esim.Jyrki Kataisen seuraajaksi..EU/komissioon?

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Helsingin kaupungin toimijoissa, poliitikoissa, virkamiehissä laidasta laitaan on kuplautumistauti.

He vaan säplättävät keskenään vahvistaen toistensa uskoa. Aiemmin tällaista kutsuttiin herännäisliikkeeksi.

Ulkopuolisille he eivät uhraa pienintäkään katsetta tai kuuntelua. Pelkään tällaista.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→”..Lontoo ajautui vakavaan kriisiin 1800-luvun lopulla. Kyseessä oli suuri hevonpaskakriisi.”
Hämärästi muistan jostakin lukeneeni tai kuulleeni, että 1800-luvun loppupuolella tehtiin tarkkoja laskemia myös Helsingin hukkumisesta hevosenlantaan pv.kk.190?. Ilmeisesti näin ei käynyt. Laskelma lienee kopioitu tuosta Lontoon tapauksesta.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Melleri ja Valtaoja näkevät hevosenpaskan ongelmaksi.

Paska on vain pintaa ja näkyvä tulos jo tehdyistä logitisista palveluista yhteiskunnalle. Voisiko sitä verrata kestävän kehityksen nykytrendiin jossa edellytetään mm maantieliikenteen volyymisiirtoja raiteille ja vesiliikenteeseen

Eli paskan takana on logistiikka ja liikenne.

Lontoossa se muodostui ongelmaksi. Ja ratkaisu löytyi

+++

Olemme erityisesti Helsingin osalta täällä Suomessa tässä ja nyt todella suuressa yhteiskunnallisessa ongelmassa. Liikenne ongelmassa. Pelissä on niin Tallina tunnelit kuin metsäteollisuuden kuljetukset raaka aine hankinta monopolin ylläpitämiseksi: (KTM 16/2007-sivu 24)

Sitä Vapaavuori yrittää omilla ulostuloillaan -selkeällä hyökkäyksellä- maakuntia ja maakuntien hallintoa vastaan- peittää .

Suomen suurin yksittäinen ongelma maaseudun ja kaupunkien välillä ei ole kaupungitumis megatrendi vaan maassa harjoitettu liikennepolitiikka ja se on poliittisesti lobattu ja siten itse tehty todellinen infra ongelma.

Ja sen himmeimpänä tähtenä, nykyinen erityisesti , se että viime kymmenen vuoden aikana harjoitettu liikenneinfra rahoitus ; liikennevälineiden ja logistiikan panostus selkeästi poliittisten päätösten avulla on muotouttanut teollisen kehittymisen ei yksittäisten kaupunkien vaan erityisesti rannikkokaupunkien eduksi.

Tätä ongelmaa ei ole maissa joissa on selkeästi suuri sisämaan vesiliikenne toiminta mm Saksa ja USA (noin 20% ) .

Suomessa sisävesiliikennettä on suurin piirtein sama % määrä kokonaistavara liikenteestä mitä Intiassa. (0,1%-1% )

Meillä on maassa maantieteellisesti neljä erilaista liikenne aluetta(rannikko kaupungit, 100 km rannikko alue satamakaupungeista, Järvi Suomi ja neljäntenä Lappi) joiden kehittämisiin ei ole paneuduttu niiden alueellisten erityisominaisuuksien vahvistamisilla(Vapaavuoren yksi teesi= alueelliset erot huomioitava) ja ominaisuuksien huomioimisilla liikenne infran rakentamisiksi, vaan kaikki päätökset ovat tehdyt ( pelkästään koko maata koskevan maantie ja raideliikenteen vahvistamiseksi) huomiomatta EU:ssa sovitun liikennepolitiikan tavoitteita (vähentää maantieliikennettä siirtämällä sitä raiteille ja vesille) poliittisella Suomi on Saari liikennestrategialla.

Ja tuloksena on liikenneverkko , mikä edellyttää kaikki panostukset raide ja maantieliikenteeseen maaseudulta ,sisämaasta rannikkoseuduille.
Tämä mallin tuloksena mm Helsingin satama on noin 30% ylisuuri, ja heikentää sataman takamaa alueita vastaavasti , kun siellä ei ole kehitetty omaa vesiliikenneverkkoa jolla Järvi Suomi olisi suora ssa vesiliikenneyhteydessä eurooppaan, sen sijaan, että kaikki liikenne tulee suorittaa Helsingin tai vastaavasti jonkun muun rannikkosataman kautta.

Tämä trendi maksaa Suomen kaupalle ja eduskunnan tulevaisuusvalikunnan arvio raportin 6/2013 sivu 19 ja UPM Hesarille -ja julkisuuteen vuonna 2015 antamien tietojen perusteella(67 euroa/tonni) noin 6 miljardia euroa/v enemmän mitä sama vienti ja tuonti kotimaan kustannuksissa ennen laivausta , toiminta Ruotsissa suoritettuna.

Mutta ongelma on ja pysyy, koska Helsingilla (Vapaavuorella) on Metsäteollisuus(Walhroosin) kanssa yhteneväinen liikennestrategia, jolle satoi jälleen kunnilta 8 miljoonaa euroa kassaan, kun kunnat eivät huomanneet vetää valtiota vastuuseen siitä, että metsäteollisuuden hankinta kartellin ylläpitämeksi on rakennettu tehtaiden raaka aine hankinta alueet kuorma auto liikennematkojen perusteella ei kehittämällä kuljetuksia ja infraa raaka aine logististen kustannusten minimoimiseksi.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Helsingin veroprosentin alennus on omiaan kutsumaan lisää asukkaita. Vapaavuori on ajan hermolla. Vaikka pormestarin tehtävänä ei olekaan hallituspoliittinen osallistuminen, hän käyttää asemansa sallimia vaikuttamiskeinoja.

Toisaalta, maaseutuamme ja maan keski-pohjoista osaa vaivaava näivetystauti, on omiaan kasvattamaan suurkaupunkeja. Sinne on mentävä, missä työt.

Pelkästään palvelut eivät jaksa ylläpitää pieniä kaupunkeja ja maaseutua elinvoimaisena.

Siinä mielessä hallituksen 'älypäät' voisivat tunnustaa tosiasiat ja tarjota tuottavaa työtä koko Suomen alueelle. Keskustan maakuntavaade ei ole ratkaisu, vaan kokonaisvaltainen infra ja teollinen vallankumous.

Tehtaiden alasajo tuottavuuden nimissä on ollut koko Suomen kannalta täysin järjetöntä. Vaikka joillekin paikkakunnille ollaan jo rakentamassa mittavaa, puuteollista tuotantoa (Varkaus, Äänekoski), ei se riitä. Tarvitaan edelleen huomattavasti suurempia yksiköitä, jotka työllistävät kansaa.

Toimituksen poiminnat